Ilmaisia pikavippejä

Kilpailu kovenee Kun pikavipit rantautuivat myös Suomen markkinoille vuonna 2005, alkoi niitä mennä heti kuin kuumille kiville. Uusia pikalainapalveluita tuli kuin sieniä sateella ja luonnollisesti sen myötä myös kilpailukin koveni. Korkokulut olivat alussa varsin  korkeita, mutta kilpailun kiristyessä ne alkoivat tippumaan kuin pienet kivet. Aluksi hintoja alettiin laskea, ja kylkiäisiksi tarjottiin mm. ilmaisia hakemuksia. Osa palveluista tarjosi lainojansa yötä päivää. Sitten alkoi laki puuttua asiaan. Pikavippien myöntäminen kiellettiin klo. 23.00 – 07.00 välisenä aikana. Sittemmin tuli laki, joka vaatii verkkopankkitunnistautumista ensimmäisen lainanhaun yhteydessä, jottei lainoja voisi hakea toisten nimiin. Aina, kun toinen palvelu teki paremman tarjouksen, tuli toiselta palvelulta vielä edullisempi tarjous. Lopulta päädyttiinkin jo tilanteeseen, kun pikalainapalvelu Vivus tarjosi ensiasiakkaille täysin ilmaista lainaa, myöskin ilmaisella hakemuksella. Aluksi ilmaista lainaa tarjottiin 200 euroon asti. Nyt summa on noussut jo 400 euroon saakka. Tätä parempaan tarjoukseen ei vielä yksikään vippipalvelu ole yltänyt, vaikkakin muutama muukin markkinoilla toimiva on alkanut ilmaisia ensilainoja tarjoamaan. Summat ovat vain olleet pienempiä kuin Vivuksella. Mitä hyötyä lainapalveluilla sitten on tarjota täysin ilmaisia lainoja, eiväthän he niistä kostu mitään, oikeastaan päinvastoin? No ensinnäkin palvelut saavat lainanhakijoiden yhteystiedot, joita voidaan käyttää mainostukseen. Toiseksi, on suurempi mahdollisuus että asiakas palaa takaisin todettuaan palvelun jo kertaalleen toimivaksi. Houkuttimena on myös käytetty etuuksia, joita voi saada, kun kutsuu kavereitaan käyttämään tiettyä palvelua. Esimerkiksi jo yllämainittu Vivus tarjoaa bonuseuroja, joilla voi maksaa lainakulujaan. Lisäksi mm. Ferratum tarjoaa jokaisesta kutsutusta kaverista 10 euroa tilille ja lisäksi kutsulle kaverille ilmaisen 50 euron ensilainan. On mielenkiintoista seurata, minkälaisiin tarjouksiin eri vippipalvelut ovatkaan valmiita venymään asiakkaat voittaakseen puolelleen. Selvää on kuitenkin se, että pienemmät ja kalliimmat palvelut jäävät auttamatta jalkoihin markkinoiden “isojen tekijöiden” kilpailun koventuessa. Ota lainaa vain rekisteröityneistä palveluista Kun osasta vippipalveluista alettiin valittaa epärehellisestä toiminnasta, puuttui laki myös tähänkin asiaan. Etelä-Suomen aluehallinto perusti luotonantajarekisterin, johon vaadittiin kaikilta palveluilta rekisteröitymistä viimeistää 1.6.2011 mennessä. Muuten ei toimintaa saisi harjoittaa. Rekisteriin hyväksymiseen vaaditaan yrityksen johtohenkilöiltä oikeutta harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa, ehdotonta luottamusta, sekä riittävää tuntemusta luottotoiminnasta. Lakimuutos oli sinänsä onnistunut, ja suurin osa palveluista rekisteröityikin vaaditulla tavalla luotonantajarekisteriin. Ei valitettavasti kuitenkaan kaikki. Osa palveluista lopetti toimintansa. Osa kuitenkin jatkoi toimintaansa, vaikka eivät rekisteriin kuuluneetkaan syystä tai toisesta. Osa näistäkin palveluista kyllä haki rekisteriin, mutta sai jostai syystä hylätyn päätöksen. Jotkut yritykset eivät kuitenkaan hakeneet rekisteriin lainkaan. Voikin miettiä, voisiko kyseessä olla esimerkiksi johtohenkilöiden luotettavuus, tai muut varsin merkittävät seikat näiden yritysten kohdalla, jotka eivät rekisteriin kuulu. Eri foorumeilla näkee tänäkin päivänä monien huijatuksi tulleiden ihmisten viestejä. Rahat on mm. saattaneet jäädä saamatta hyväksytystä hakemuksesta huolimatta, mutta tekstiviestikuluja on silti tullut runsaasti. Lähes poikkeuksetta näissä tapauksissa on kyse yrityksistä, jotka eivät luotonantajarekisteriin kuulu. Näiden yritysten käyttämistä kannattaisi juurikin tästä syystä välttää.