Pikavippejä otetaan yli miljoona kappaletta vuodessa

Eduskunnassa käsitellylle pikavippikiellolle on käytetty perusteluna mm. sitä, ettei pikavippejä todellisuudessa tarvita. Vippikieltoa ajava Sampsa Kataja on sanonut, että ihminen joka joutuu turvautumaan pikalainaan, saisi edullisempaakin lainaa pankista. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan pankit eivät kuitenkaan tarjoa niin pieniä lainoja, kuin ihmiset yleensä tarvitsevat, vaan pienimmät pankeista saatavat lainat voivat olla jopa useita tuhansia euroja. Jos kuluttaja kuitenkin tarvitsee lainaa ilman vakuuksia esimerkiksi ostaakseen itsellensä viikoksi ruokaa, miksi ihmeessä hän menisi ja ottaisi pankista monta tuhatta euroa lainaa? No tietysti jos pikavipit kiellettäisiin, niin se olisi ainoa vaihtoehto, ja siitähän pankit vasta ilahtuisivatkin. Sampsa Kataja on kuitenkin kansanedustaja, mutta olisiko todella kansalaisten edun mukaista, että tämä olisi ainoa vaihtoehto? Toisekseenkin, pikalainoja otetaan yli miljoona kappaletta vuodessa, joten voiko todella enää väittää, ettei niille olisi tarvetta? Vai luuleeko kansanedustaja Kataja, että ihmiset ottavat lainaa huvin vuoksi? Kataja on myös viitannut siihen, että pikavipit aiheuttaisivat maksuhäiriömerkintöjä. Todellisuudessa kuitenkin Suomessa merkattaviin maksuhäiriöihin vain alle yhdessä prosentissa tapauksista syyllinen on ollut pikavippi. Useimmiten maksuhäiriömerkintään johtaa pankeista saatavien luottokorttien holtiton käyttäminen. Ei kyllä ihmekään, sillä luottokortti on huomattavasti pikavippiä riskialttiimpi lainavaihtoehto monellakin tapaa. Ensinnäkin, luottokorttien luottorajat ovat usein jopa 5000 euron suuruisia, jolloin muutamien satojen eurojen kuluttaminen ei tunnu juuri miltään. Luottokortilla ostettaessa ei myöskään tarvitse tehdä mitään kovinkaan konkreettista lainaa saadakseen – oikeastaan riittää, että maksat kortilla aivan kuin käyttäisit pankkikorttia. Pikalainaa haettaessa täytyy täyttää erillinen hakemus, jota täyttäessä voikin miettiä, onko lainalle todella tarvetta. Luottokortti kulkee monilla myös aina lompakossa mukana esimerkiksi kauppareissuilla, jolloin kynnys tehdä heräteostoksia on selkeästi pienempi kuin, että jos luottokorttia ei matkassa olisi. Kukaan tuskin lähtee kuitenkaan heräteostoksen takia välissä kotiin hakemaan lainaa netistä, ja palaa sitten kauppaan ostostansa tekemään – ainakaan miettimättä, että kannattaako se juuri sillä hetkellä. Pikalainoja on myös syytetty mm. koronkiskonnasta, vaikka todellisuudessa pienlainat ovat selvästi pankkien tarjoamia luottokortteja ja muita kulutusluottoja edullisempi vaihtoehto. Esimerkiksi kulutusluotto pankista otettuna voi kerryttää pelkästään avausmaksuja yli 300 euroa. Lisäksi lainoille tulee kuukausittaiset tilinhoitomaksut, sekä tietysti lainan normaali korko. Pikalainoille ei tule avausmaksuja eikä kuukausittaisia tilinhoitomaksuja. Pikalainojen korot ovat myös vain muutamia prosentteja. Todellisuudessa kukaan ei maksa pikalainoista tuhansien prosenttien korkoja, vaikka näin monesti annetaankin ymmärtää. Pikalainojen kulut tulevat pääasiassa käsittelykuluista. Käsittelykulut taas aiheutuvat pikalainapalveluille aiheutuvista kuluista. Eiväthän pikalainapalvelutkaan halua tietenkään lainoja tappiollisesti myöntää. Tosin muutamat pikalainapalvelut näinkin tekevät, sillä vippipalvelut Vivus ja Viestilaina tarjoavat uusille asiakkailleen ilmaista lainaa.