Tarvitseeko ihminen luottoa? kysymys 1

Tarvitseeko ihminen luottoa?

Luottokortilla tai pikavipillä voi lisätä joustovaraa talouteensa vaikeina aikoina. Joskus pikalainan otto kuitenkin johtaa luottokierteeseen, jossa on otettava aina uudelleen ja uudelleen lainaa, jotta saa vanhat velat maksettua.

Saituri-blogin kirjoittaja Antti Rinta-Loppi väittää Helsingin Sanomissa, että luottokortti ei oikeasti ole tarpeellinen juuri kenellekään, ja tervein suhde luoton käyttöön muodostuu sillä, että lakkaa käyttämästä sitä.

Rinta-Loppi kannustaa säästäväiseen taloudenpitoon. Hänen mukaansa kannattaa hankkia talouteen joustovaraa ennemmin säästämällä kuin lainaa ottamalla. Velan, kuten pikalainojen ja vippien ottaminen kulutusta varten voi tehdä taloudesta pikemminkin jäykemmän, sillä velka on käytännössä jälkikäteen säästämistä jonkun toisen päättämien ehtojen mukaan. Jos säästää itse etukäteen puskurirahaston, voi säästää vapaaehtoisesti ja omilla ehdoillaan.

Luoton käyttöön on Rinta-Lopin mielestä vain muutamia hyviä syitä. Jos käyttää luottokortin korotonta maksuaikaominaisuutta ostoksiin satunnaisesti, voi luottokortin tarjoamasta joustosta olla jonkin verran apua. Myös ulkomaisten tuotteiden ostaminen internetistä on turvallisempaa luottokortin avulla.

Luotolla maksava voi tietysti itse päättää, hankkiiko rahat etukäteen vai jälkikäteen. On kuitenkin muistettava, että ostokset täytyy aina jollakin tavalla maksaa.

Miehet ottivat pikavippejä alkoholistien nimissä lainaa1000 2

Miehet ottivat pikavippejä alkoholistien nimissä

61-vuotias pieksämäkeläinen mies tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen 122 petoksesta, kertoo Savon Sanomat. Jutussa oli mukana myös kaksi muuta miestä, joista toinen tuomittiin vankeuteen ja toinen sakkoihin.

Miesten uhreina oli alkoholisteja, joiden matkapuhelinliittymiä ja verkkopankkitunnuksia he käyttivät tehdäkseen petokset. Miehet nostivat uhriensa nimissä muun muassa pikavippejä ja tilasivat tavaroita verkkokaupoista.

Kovimman tuomion saanut mies tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomaan vankeuteen, mutta hovioikeus muutti tuomion ehdolliseksi.

Silloin tällöin paljastuu petostapauksia, joissa pikavippejä on otettu toisen henkilön nimissä. Jotta välttyy vippipetoksilta, ei kannata koskaan luovuttaa verkkopankkitunnuksiaan tai pikavippipalvelun käyttäjätunnuksia ja salasanoja toisen henkilön käyttöön.

Luottokelpoisuutta saatetaan kohta arvioida Facebookissa lainaa1000 3

Luottokelpoisuutta saatetaan kohta arvioida Facebookissa

Toistaiseksi Facebook on käyttänyt käyttäjistä keräämiään tietoja mainonnan kohdistamiseen, mutta jatkossa niitä saatetaan käyttää jopa luottokelpoisuuden arviointiin, kirjoittaa Tekniikka & Talous.

Facebook patentoi aiemmin tässä kuussa keksinnön, jonka avulla käyttäjistä kerättävää tietoa voidaan hyödyntää, kun tämä hakee lainaa. Keksinnöllä käydään läpi lainanhakijan Facebook-kaveripiiri ja tutkitaan kavereiden luottokelpoisuus. Jos kaveripiirin keskimääräinen luottoluokitus on liian alhainen, saattaa lainahakemus tyssätä alkuunsa.

Asuntolaina voisi siis jäädä saamatta, jos kaveripiirissä on runsaasti talousongelmia.

Fortune-lehti huomauttaa, ettei Facebook välttämättä ikinä käytä keksintöään luottokelpoisuuden arviointiin. Toteutuessaan sovelluksella voisi kuitenkin olla vakavia vaikutuksia monien ihmisten elämään.

Patentti on osa patenttiportfoliota, jonka Facebook hankki Friendster-palvelulta vuonna 2010.

Fixura toivoo alalle lisää sääntelyä euros 4

Fixura toivoo alalle lisää sääntelyä

Suomalainen vertaislainapalvelu Fixura toivoo lisää sääntelyä vertaislaina-alalle. Yhtiö kirjoitti aiheesta blogissaan viime vuoden lopulla.

Vertaislainaamisessa on kyse lainasta, jonka yksityishenkilö myöntää toiselle käyttäen vertaislainan välityspalvelua, kuten Fixuraa. Välityspalvelu hoitaa kaikki käytännön tehtävät.

Fixura ottaa tekstissään kantaa viime vuonna esitettyyn Ylen MOT-ohjelmaan, jossa käsiteltiin muutamia vertaislainayrityksiä, joiden korot olivat hyvin korkeita, jopa pikavippejä korkeampia. Korko saattoi olla jopa 700 prosenttia.

Vertaislaina-alaa ei tällä hetkellä säädellä mitenkään, sillä nykyiset lait eivät koske luoton välittämistä. Vertaislainoihin voidaan soveltaa lähinnä kuluttajansuojalakia.

Fixuran mukaan alan selkeistä pelisäännöistä olisi hyötyä sekä lainanantajille että -hakijoille. Siksi yhtiö toivoo, että vertaislaina-alan sääntelyä lisättäisiin. Sääntely paitsi estäisi ylilyönnit, myös parantaisi sekä sijoittajien että lainaajien luottamusta vertaislainoihin.

Valittaminen ei auta, jos laskun eräpäivä on huomenna euroja 5

Valittaminen ei auta, jos laskun eräpäivä on huomenna

Lasku voi joskus yllättää, ja mikä ikävintä, eräpäivä voi olla hyvin pian – pahimmillaan jopa seuraavana päivänä.

Jos niin käy, ei valittamisesta ole hyötyä, kertoo Yle.

Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan laskun lähetyksen ja eräpäivän välillä pitäisi olla kaksi viikkoa. Kyseessä on kuitenkin vain linjaus, ei laki. Yllättäväkin lasku täytyy siis maksaa, ja jos eräpäivästä myöhästyy, alkaa viivästyskorko juosta.

Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, jos lasku tulee, eräpäivä on jo ovella mutta tilillä ei ole rahaa, tai budjetti ei riitä laskuun? Fiksuin vaihtoehto on ottaa välittömästi yhteyttä laskuttajaan ja pyytää maksulle hieman lykkäystä.

Maksumuistutuksia ja muita perintätoimia kuitenkin säätelee laki. Maksullinen maksumuistutus saa tulla aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Muistutuksesta voidaan periä korkeintaan 5 euron maksu. Jos muistutus ei tuota tulosta, voidaan lähettää maksuvaatimus, joka on muistutusta kalliimpi.

Maksuhäiriöistä myös positiivisia uutisia 500euroa 6

Maksuhäiriöistä myös positiivisia uutisia

Maksuhäiriöiden määrä on ollut kasvussa, ja niitä onkin jo lähes yhtä monella kuin synkimpänä laman jälkeisenä vuonna 1997. Viime vuonna maksuhäiriömerkintä oli 366 700 ihmisellä.

Taloussanomat kuitenkin kertoo, että luvuista voi löytää jotain hyvääkin. Uusien maksuhäiriömerkintöjen lukumäärä nimittäin kääntyi laskuun viime vuonna. Edellisinä vuosina uusien merkintöjen määrä on ollut noin 1,7 miljoonaa, kun viime vuonna niitä tuli 1,48 miljoonaa.

Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja arvioi, että pikavipeille asetettu korkokatto on vaikuttanut uusien maksuhäiriöiden määrään.

Toisaalta nykyään otetaan isompia lainoja kuin aikaisemmin, sillä tavallista satasen pikavippiä ei välttämättä enää saa. Satasen vipin tilalle saatetaan sitten ottaa parin tonnin kulutusluotto tai tililuotto.

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kuitenkin kasvaa edelleen. Niinpä liiketoimintajohtaja ei usko, että ihmiset olisivat vastuullisempia kuin ennen.

Jos hoitaa asiansa eikä uusia maksuhäiriömerkintöjä tule, maksuhäiriörekisteristä pääsee pois muutamassa vuodessa. Viime vuonna rekisteristä pääsi 17 000 ihmistä.

Pikavipit vähentyneet - Pienlainausta uudistettava? euro 7

Pikavipit vähentyneet – Pienlainausta uudistettava?

Uusia pikavippejä myönnettiin viime vuoden loka-joulukuun aikana noin 29 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 vastaavalla neljänneksellä, kertoo Taloussanomat perustuen Tilastokeskuksen tietoihin.

Otettujen vippien määrä on siis laskenut runsaasti. Toisaalta viime vuoden lopulla vippien määrä kasvoi hieman, viisi prosenttia, verrattuna saman vuoden heinä-syyskuuhun.

Vähentyneen vippaamisen taustalla on ennen kaikkea vuonna 2013 käyttöön otettu pikavippien korkokatto, jonka myötä tarjolla olevien lainojen koko kasvoi ja vippien saaminen hieman hankaloitui.

Taloussanomat kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö haluaa edelleen uudistaa pienlainausta. Uuden selvityksen mukaan vähävaraisten velkaantumista ja syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä myöntämällä sosiaalisia luottoja. Pikavippien käyttäjät ovat usein juuri vähävaraisia, jotka eivät voi saada muunlaista luottoa.

Sosiaalista luottoa myöntää tällä hetkellä 30 kuntaa. Uusi selvitys esittää, että sosiaalisia luottoja olisi tarjolla koko maassa. Sosiaalinen luotto on sosiaalisin perustein myönnettävää lainaa, jonka ehdot ovat kohtuulliset ja kulut hyvin alhaiset. Sosiaalisen luoton myöntämisen edellytyksenä on kuitenkin se, että luoton ottajalla on mahdollisuus onnistua takaisinmaksussa esimerkiksi palkkatulojensa avulla.

Pikalainojen hinnoissa on rajuja heittoja lainaa1000 8

Pikalainojen hinnoissa on rajuja heittoja

Eri vippipalveluiden välillä voi olla todella rajujakin heittelyitä, vaikka lainasummat ja -ajat olisivatkin samoja. Esimerkiksi 500 euron vipin 30 vuorokauden takaisinmaksuajalla saa edullisimmillaan täysin ilmaiseksi, kun taas kalleimmasta paikasta otettuna se maksaisi takaisin 645 euroa. Erotus on siis 145 euroa.

Vaikkei pikavippiä sais enää myöntää yli 51 prosentin vuosikorolla, kiertävät pikalainapalvelut tätä rajoitusta myöntämällä 2000 euron suuruisia luottotilejä, sillä rajoitus koskee ainoastaan alle 2000 euron suuruisia luottoja. Käytännössä siis asiakas joutuu hakemaan lainaa enemmän kuin mahdollisesti olis tarvetta.

Osassa palveluja voi vielä hakemuskulujen lisäksi tulla lainalle esimerkiksi 10-15% nostokulut. Näin esimerkiksi 500 euron vipistä voi tulla nostokuluja 50-75 euroa. Tähän lisätään tietysti vielä normaalit korkokulut, jotka nekin voivat olla satoja prosentteja todellisessa vuosikorossa mitattuna aiemmin mainittujen tililuottojen ansiosta.

Tällaisten asioiden kanssa kannattaakin olla erityisen tarkkana. Palvelujen toimitusehdot kannattaa aina lukea ennen pikalainan hakemista, vaikka lainaa saakin heti. Parhaimmissa pikalainavertailuissa nämä kulut on useimmiten myös mainittu erikseen, joten niitä käyttämällä voi säästää pitkän pennin.

Pikalainoja saa nykyään kyllä todella edulliseenkin hintaan tai jopa täysin ilmaiseksi uutena asiakkaana, eikä niitä hakiessa kannata olla myöskään liian skeptinen. Kunhan tarkistaa lainaehdot ja käyttää luotettavia lainavertailuja pääsee jo pitkälle.

Pikavipit ovat kiivas puheenaihe euros 9

Pikavipit ovat kiivas puheenaihe

Nykyään on selatessa lähes mitä tahansa keskustelufoorumia löytyy sieltä keskusteluja myös pikalainoista. Itse asiassa suurimmassa osassa foorumeista on löytyy jo omia ”Vippi” tai ”Pikavippi” keskustelualueita.

Ihmiset jakavat kokemuksiaan muun muassa eri pikalainapalveluista ja mahdollisista maksuvaikeuksistaan. Monille on varmasti helpompi keskustella esimerkiksi maksuvaikeuksistaan netissä, missä sen voi tehdä täysin anonyymisti. Keskustelufoorumeilla ihmiset kertovatkin myös tällaisista asioista huomattavasti avoimemmin, mitä esimerkiksi kasvotusten juteltaessa.

Monesti keskusteluissa kerrotaan myös, jos on esimerkiksi kokenut, että on tullut jonkin pikavippipalvelun huijaamaksi. Tämä on hyvä asia mm. siksi, että muut osaisivat jatkossa asioida varauksella tällaisen palvelun kanssa. Toki keskusteluista voi myös saada kallisarvoisia neuvoja tilanteessa etenemiseksi.

Keskusteluja selaillessa voi myös bongata toisten laittamia hyviä tarjouksia joita voi itsekin käyttää hyödykseen. Monesti keskusteluihin ”spämmätään” myös paljon pikavippivertailuiden linkkejä, mutta todellisuudessa vain harva näistä on hyviä, joten tekstin suodattamisessa on syytä olla tarkkana.

Vippivertailuja nimittäin tulee kuin sieniä sateella, mutta todellisuudessa moni niistä on vain köykäisiä helpon rahan toivossa tehtyjä kyhäelmiä. Vertailut vaativat myös kuitenkin paljon töitä, sillä niitä pitää mm. päivittää ajoittain, jotta lainasummat pysyisivät ajan tasalla.

Keskusteluihin voit osallistua muun muassa Suomi24 -palstalla ja jakaa kokemuksiasi eri lainapalveluista.

Ylivelkaantuneilla usein lainaa kymmenistä eri paikoista pikav 10

Ylivelkaantuneilla usein lainaa kymmenistä eri paikoista

Useat kaupungit saavat yhä enemmän ja enemmän yhteydenottoja henkilöiltä, jotka ovat ylivelkaantuneita. Tavallisesti ylivelkaantuneet ohjataan joko velkaneuvontaan, tai sosiaalisen luototuksen pariin, mutta jos velkoja on kertynyt yli 10 000 euroa, ei sosiaalista luottoa ole enää mahdollista saada Takuu-säätiötä lukuunottamatta, joka tarjoaa lainatakausta 34 000 euroon saakka tietyin ehdoin. Sosiaalista luottoa tarjoaa tällä hetkellä noin kaksikymmentä kuntaa, ja sosiaalisiin luottoihin on tällä hetkellä varattuna vajaat 400,000 euroa.

Sosiaalisten luottojen tarve on yhä samalla tasolla kuin viime vuosina, mutta erilaiset luottokortit ja tililuotot ovat lainatuotteita, joita kuluttajilla voi olla jopa kymmeniltä eri lainantarjoajilta. Nykyään saa lainaa netistä niin helposti, että kynnys hakea useitakin lainoja päällekkäin on varsin matala. Niin ei tietysti kuitenkaan kannata tehdä, vaan edellinen pikavippi kannattaa ehdottomasti maksaa takaisin, ennen kuin hakee uutta vippiä.

Pahimmillaan yhdellä henkilöllä on ollut lainaa jopa 20:ltä eri taholta 2000 euroa tai enemmän. Yleisin syy, miksi useita lainoja otetaan päällekkäin, on juurikin se, että uudella lainalla maksetaan edellisen kuun pikavippi tai luottokortin lyhennys takaisin. Sosiaalisen luoton ideana on, että sosiaalisella luotolla maksetaan muut velat, jolloin lyhennettäväksi jää enää yksi pienikorkoinen kulutusluotto, jonka voi saada enimmillään viiden vuoden maksuajalla.

Sosiaalisille luotoille voi saada myös maksuvapaita kuukausia. Aiemmin maksuvapaita kuukausia oli mahdollista saada enintään kaksi, mutta nyt mahdollisia maksuvapaita kuukausia on tullut kolme lisää. Näin velalliset saavat joustoa esimerkiksi lomautuksen tai työttömyyden sattuessa. Lomautuksen tai työttömyyden sattuessa kaksi maksuvapaata kuukautta ei olisi tarpeeksi, että velallinen saisi ansiosidonnaista tai uuden työn. Joustoa annetaan aina tapauskohtaisesti.

Pikavippejä otetaan yli miljoona kappaletta vuodessa rahaa 11

Pikavippejä otetaan yli miljoona kappaletta vuodessa

Eduskunnassa käsitellylle pikavippikiellolle on käytetty perusteluna mm. sitä, ettei pikavippejä todellisuudessa tarvita. Vippikieltoa ajava Sampsa Kataja on sanonut, että ihminen joka joutuu turvautumaan pikalainaan, saisi edullisempaakin lainaa pankista. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan pankit eivät kuitenkaan tarjoa niin pieniä lainoja, kuin ihmiset yleensä tarvitsevat, vaan pienimmät pankeista saatavat lainat voivat olla jopa useita tuhansia euroja.

Jos kuluttaja kuitenkin tarvitsee lainaa ilman vakuuksia esimerkiksi ostaakseen itsellensä viikoksi ruokaa, miksi ihmeessä hän menisi ja ottaisi pankista monta tuhatta euroa lainaa? No tietysti jos pikavipit kiellettäisiin, niin se olisi ainoa vaihtoehto, ja siitähän pankit vasta ilahtuisivatkin. Sampsa Kataja on kuitenkin kansanedustaja, mutta olisiko todella kansalaisten edun mukaista, että tämä olisi ainoa vaihtoehto?

Toisekseenkin, pikalainoja otetaan yli miljoona kappaletta vuodessa, joten voiko todella enää väittää, ettei niille olisi tarvetta? Vai luuleeko kansanedustaja Kataja, että ihmiset ottavat lainaa huvin vuoksi? Kataja on myös viitannut siihen, että pikavipit aiheuttaisivat maksuhäiriömerkintöjä. Todellisuudessa kuitenkin Suomessa merkattaviin maksuhäiriöihin vain alle yhdessä prosentissa tapauksista syyllinen on ollut pikavippi.

Useimmiten maksuhäiriömerkintään johtaa pankeista saatavien luottokorttien holtiton käyttäminen. Ei kyllä ihmekään, sillä luottokortti on huomattavasti pikavippiä riskialttiimpi lainavaihtoehto monellakin tapaa. Ensinnäkin, luottokorttien luottorajat ovat usein jopa 5000 euron suuruisia, jolloin muutamien satojen eurojen kuluttaminen ei tunnu juuri miltään.

Luottokortilla ostettaessa ei myöskään tarvitse tehdä mitään kovinkaan konkreettista lainaa saadakseen – oikeastaan riittää, että maksat kortilla aivan kuin käyttäisit pankkikorttia. Pikalainaa haettaessa täytyy täyttää erillinen hakemus, jota täyttäessä voikin miettiä, onko lainalle todella tarvetta. Luottokortti kulkee monilla myös aina lompakossa mukana esimerkiksi kauppareissuilla, jolloin kynnys tehdä heräteostoksia on selkeästi pienempi kuin, että jos luottokorttia ei matkassa olisi.

Kukaan tuskin lähtee kuitenkaan heräteostoksen takia välissä kotiin hakemaan lainaa netistä, ja palaa sitten kauppaan ostostansa tekemään – ainakaan miettimättä, että kannattaako se juuri sillä hetkellä. Pikalainoja on myös syytetty mm. koronkiskonnasta, vaikka todellisuudessa pienlainat ovat selvästi pankkien tarjoamia luottokortteja ja muita kulutusluottoja edullisempi vaihtoehto.
Esimerkiksi kulutusluotto pankista otettuna voi kerryttää pelkästään avausmaksuja yli 300 euroa. Lisäksi lainoille tulee kuukausittaiset tilinhoitomaksut, sekä tietysti lainan normaali korko. Pikalainoille ei tule avausmaksuja eikä kuukausittaisia tilinhoitomaksuja. Pikalainojen korot ovat myös vain muutamia prosentteja. Todellisuudessa kukaan ei maksa pikalainoista tuhansien prosenttien korkoja, vaikka näin monesti annetaankin ymmärtää.

Pikalainojen kulut tulevat pääasiassa käsittelykuluista. Käsittelykulut taas aiheutuvat pikalainapalveluille aiheutuvista kuluista. Eiväthän pikalainapalvelutkaan halua tietenkään lainoja tappiollisesti myöntää. Tosin muutamat pikalainapalvelut näinkin tekevät, sillä vippipalvelut Vivus ja Viestilaina tarjoavat uusille asiakkailleen ilmaista lainaa.

Vippien perintäkuluja rajoitetaan euros 12

Vippien perintäkuluja rajoitetaan

Pikavippien enimmäisperintäkuluja rajoitetaan maaliskuun puolessa välissä. Uudella perintälailla pyritään kohtuullistamaan pikavippien perintäkuluja ja lisäämään hyvien perintätapojen noudattamista. Tällä hetkellä perintätoimistot saavat veloittaa enintään 250 euron saatavista 190 euron perintäkulut, ja tätä suuremmista lainoista 220 euron perintäkulut. Esimerkiksi siis 50 euron vipin perintäkulut ovat voineet kasvaa jopa 190 euroon.

Kohtuullistamisen jälkeen saavat alle 100 euron vippien perintäkulut olla enää korkeintaan 60 euron suuruiset, ja yli 100, mutta alle tuhannen euron suuruisten vippien perintäkulujen raja asetetaan 120 euroon. 1000 euron kulutusluoton perintäkulut rajoitetaan 220 euroon. Jatkossa perintäkulut tulevat siis olemaan huomattavasti kohtuullisempia lainasumman huomioon ottaen, eivätkä perintäkulut enää kasva alkuperäistä lainapääomaa suuremmiksi.

Pikavippien perintäkuluja onkin aiemmin kritisoitu useiden asiantuntijoiden toimesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien jokin aika sitten haastattelemat kaksi käräjäoikeuden tuomaria kertoivat varsinkin vippien perintäkulujen tuntuvat usein hyvin kohtuuttomilta alkuperäisen lainapääoman määrän huomioon ottaen. Uusi laki tuokin varmasti helpotusta juuri pikavippien kanssa velkaantuneille kuluttajille.

Toinen Helsingin Sanomien haastattelusta olleista tuomareista arvioi perintätoimistojen usein tarkoitukselle pitkittävän perintäprosessia, jotta perintäkulut saadaan kasvatettua mahdollisimman suuriksi. Suomen perintätoimistojen liitosta kyseinen väite on kiistetty. Oli miten oli, jatkossa tällainen ei tule enää olemaan mahdollista, sillä kuluttajalle annetaan itselleen mahdollisuus katkaista perintätoimet kokiessaan, ettei velasta selviä enää kuitenkaan.

Näin velka siirtyisi suoraan oikeudelliseen perintään, eikä kuluttaja joutuisi enää maksamaan turhia kuluja perintätoimistolle, jos velan päätyminen oikeudelliseen perintään olisi kuitenkin väistämätöntä. Myös velan lyhennyksiin ollaan tekemässä muutoksia, sillä nykyään velallisen lyhennykset otetaan yleensä ensimmäisinä perintäkuluista, mutta jatkossa ensin maksetaan itse laina, ja vasta sen jälkeen lainan perinnästä aiheutuneet kulut.

Muutoksen myötä kuluttajilla on paremmat mahdollisuudet tarkkailla lainoistaan aiheutuneita perintäkuluja, ja niiden riitauttaminen on helpompaa jos kuluja huomaa kertyneen liikaa. Myös kuluttaja-asiamiehellä on jatkossa helpompi puuttua hyvien perintätapojen vastaisiin menettelyihin.

Myös oikeudellisesta perinnästä aiheutuvia enimmäiskuluja rajoitettiin hiljattain.