Vippivelkojen koko kasvanut

Pikavippivelat ovat ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön mukaan kooltaan aiempaa suurempia. Kolme vuotta sitten vippien vuoksi velkaantuneella oli velkaa keskimäärin 8400 euroa, kun viime vuonna velkaa oli jo 12 200 euroa. Muutos johtunee siitä, että vuonna 2013 säädetyn pikavippien korkokaton vuoksi ei pieniä luottoja enää kannattanut tarjota, ja vippiyhtiöt siirtyivät tarjoamaan vähintään 2000 euron kokoisia joustoluottoja. Jousto- tai limiittiluoton ansiosta lisälainan saaminen samasta firmasta on helppoa, joten asiakkaan ei tarvitse hakea vippiä monesta eri paikasta. Toisaalta helposti saatava luotto voi houkutella ottamaan enemmän lainaa kuin alun perin olisi tarve. Vaikka velkamäärät ovat joustoluottojen myötä kasvaneet, velkojen selvittäminen on kuitenkin Takuu-Säätiön mukaan nykyisin helpompaa, sillä ylivelkaantuneella ei ole velkojina kymmeniä vippiyhtiöitä. Myös perintäkulut ovat vähentyneet. Pieni vippi voi tosin edelleen kasvaa perinnän myötä moninkertaiseksi. Takuu-Säätiön asiakkailla on viime aikoina ollut entistä enemmän myös laskurästejä. Joustoluottoja ei nimittäin myönnetä yhtä helposti kuin pikavippejä, joten pienituloisimmat voivat jäädä niiden ulkopuolelle. Aiemmin rästiin jääneiden laskujen maksuun käytettiin usein juuri pikavippejä. Myöskään joustoluottoa ei voi saada henkilö, jolla on maksuhäiriömerkintä. Takuu-Säätiön mukaan pikavipit houkuttelevat erityisesti ihmisiä, jotka ovat taloudellisesti heikoilla ja hankalassa elämäntilanteessa. Säätiön neuvontanumeroon soittavat kertovat velkaongelmien usein johtuvan vaihtelevasta elämäntilanteesta, pienistä tuloista ja sairastelusta.